Matti Lattu 1 September 2011 22:38:15
Euroopan yhtenäinen maksualue SEPA etenee aikataulussaan euroalueen muusta rytinästä huolimatta. Kansalliset maksustandardit lakkaavat olemasta standardeja lokakuun lopussa. 1.11.2011 täytyy yrityksillä olla siis valmiudet tehdä SEPA-maksuja. Käytännössä LM-maksut pankkiin lakkaavat toimimasta tuolloin ja maksuissa on käytettävä SEPA-yhteyttä eli ns. Web Service-kanavaa. Entiset PATU-tunnistuksiin perustuneet pankkiyhteydet korvataan uusilla XML-pohjaisilla standardeilla ja tämä tarkoittaa yleensä uusien sopimusten tekemistä pankin kanssa.
Finanssialan keskusliiton kesällä 2011 toteuttamassa
tutkimuksessa suomalaisten yritysten SEPA-valmius oli vielä hämmästyttävän huono. Reilut 40 prosenttia haastatelluista yrityksistä käyttää SEPA-maksuja ja tutkittavien joukkoon oli mahtunut jopa yrityksiä, jotka eivät olleet edes tietoisia SEPA-maksuista. Luonnollista on, että isot ja kansainväliseet sekä osakeyhtiömuotoiset yritykset ovat olleet enemmän ajan hermoilla ja yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä yli 80% käyttääkin SEPA-maksuja. Syksyn aikana SEPA:sta järjestetään useita tietoiskuja ja seminaareja. Tietoa on siis tarjolla, sille kenen sitä vielä tarvitsee hakea.
SEPA-maksatuksen toteutukseen ostoreskontran maksatuksessa on ollut kaksi tapaa. Perinteinen maksatushan tuottaa LM-aineistoa ASCII-muodossa, joka on viety erillisellä pankkiyhteysohjelmalla pankkiin. SEPA-maailmassa suuri osa pankkiyhteysohjelmista kääntää LM-aineiston uudeksi ISO20022 -standardin mukaiseksi sanomaksi eli SEPA-maksuksi. Maksatus ostoreskontrassa tapahtuu entiseen tapaan muodostamalla maksuerä. Ostoreskontraohjelmaan ei tällöin tarvita muita muutoksia kuin tuki kansainväliselle IBAN-tilinumeroille. IBANit ovat olleet pakollisia laskuilla jo kesästä 2010 lähtien, joten asiaan ovat ostoreskontran hoitajat luultavasti jo törmänneet.
Toinen,
Heeroksenkin suosima tapa on ottaa ostoreskontrasta suora yhteys pankkiin. Ostoreskontra toimii tällöin itse pankkiyhteysohjelmana ja hoitaa tunnistautumisen ja salatun yhteyden pankin palveluun. Koodausmielessä suora yhteys vaatii enemmän työtä, mutta toiminta saadaan suoraviivaisemmaksi ja työvaiheita säästetään. Automaattisilla palautesanomilla saadaan maksetut laskut kuitattua ilman välivaiheita ja taloushallinnon prosesseista saadaan pitkään luvattuja säästöjä. Pankit kehittävät omia palveluitaan jatkuvasti ja mm. SEPA-tiliotteet ovat vasta tulossa. Uusien toimintojen myötä taloushallinnon prosesseja voidaan kehittää edelleen.
Jokaisen yrityksen on syytä viimeistään nyt tutustua SEPA:aan ja päättää miten asiaan reagoidaan.